Pähkinää vauvalle – näin tuot pähkinän pienen ruokavalioon
Monelle suomalaiselle pähkinät ovat tulleet osaksi arkisyömistä vasta viime vuosina. Siksi meillä on ollut ehkä vähän vieraampaa antaa pähkinöitä pikkulapsillekin. Pähkinät ovat kuitenkin hyvää ja terveellistä syötävää: niissä on terveydelle hyviä pehmeitä rasvoja, proteiinia, kuitua sekä joissakin myös mukavasti rautaa. Monia kuitenkin huolestuttaa mahdollinen lapsen pähkinäallergia. Miten siis toimia, jos allergiat mietityttävät, mutta haluaa tarjota lapselleen monipuolista, terveellistä syötävää?
Miksi pähkinöitä, eivätkö ne voi aiheuttaa pähkinäallergiaa?
Nykyisin Ruokavirasto suosittelee, että kiinteiden ruokien aloittaminen aloitetaan lapselle 4-6 kuukauden iässä. Varhainen eri ruoka-aineisiin totuttelu on hyödyllistä, koska se näyttää ehkäisevän allergioiden kehittymistä ja edistävän monipuolista makutottumusten kehittymistä. Uusimmissa tutkimuksissa on havaittu, että myös varhainen pähkinän syöminen ehkäisee pähkinäallergiankin kehittymistä. Siksi siis myös pähkinöitä voi antaa pienelle jo 4-6 kk iästä alkaen.
Pähkinät voivat aiheuttaa allergisia reaktioita, kuten monet muutkin ruoka-aineet. Yleisimpiä allergisoivia ruoka-aineita ovat maito, kananmuna ja viljat. Pähkinäallergiaa esiintyy vain noin 1-2%:lla lapsista, eli se on siis hyvin harvinaista. Yleisimmät allergiset reaktiot, joita pähkinät aiheuttavat ovat paikallista ihottumaa, ihon turvotusta ja punoitusta. Lisäksi niistä voi tulla suolioireita tai myös hengitystieoireita. Vakavaoireinen pähkinäallergia on siis harvinainen muoto pähkinäallergiasta.
Miten pähkinöitä ottaisi mukaan lapsen ruokavalioon?
Pienelle, joka vasta opettelee kiinteiden ruokien käsittelyä suussaan, annetaan pähkinät aluksi hienojakoisena, kuten muutkin ruoat. Kokonaisina pähkinöitä annetaan lapselle vasta noin kolmen ikävuoden paikkeilla, kun motoriset taidot kovien pienten ruokapalojen käsittelyyn ovat jo kehittyneet. Pähkinäjauhetta tai pähkinätahnaa voi sekoittaa vauvalle vaikkapa kasvis- tai hedelmäsoseiden joukkoon tai puuron sekaan sitten kun lapsi alkaa syömään puuroa. Myös smoothien joukkoon pähkinätahna tai -jauhe sekoittuu mukavasti. Alle vuoden vanhalle valitaan pähkinätahna, jossa ei ole mukana sokeria tai suolaa. Ensimmäiset maisteluannokset ovat teelusikan kärjellisiä ruoan joukossa ja muutaman päivän välein määrää voi hiukan nostaa.
Aikuiselle ravitsemussuositukset suosittelevat pähkinöitä päivittäiseen käyttöön noin 30 gramman verran. Alle vuoden vanhoille määrästä ei ole omaa suositusta, mutta leikki-ikäisen suositus on 15 g. Alle vuoden ikäiselle voisi siis sopia noin 1-2 teelusikallista pähkinää päivässä (5-10g)
Miksi antaa lapselle pähkinöitä?
Pähkinöissä on runsaasti terveyden kannalta hyödyllisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja. Näitä rasvahappoja tarvitaan elimistössä mm. kasvuun ja kehitykseen, aivo- ja hermosolujen rakenneosiksi, hormonien muodostumiseen ja moniin muihin tärkeisiin tehtäviin.
Pähkinät sisältävät myös proteiinia jota tarvitaan mm. lihaskudoksen kehittymiseen ja monenlaisiin tehtäviin, mm. aineiden kuljetusproteiineihin elimistössä. Erityisesti kasvipohjaisessa, ympäristön kannalta kestävässä ruokavaliossa pähkinät ovat yksi hyvä proteiininlähde muiden joukossa. Lisäksi pähkinöistä saadaan myös kuitua ja rautaa, mitkä ovat myös ihmisen terveyden kannalta tärkeitä.
Lapsen ruokavalion monipuolisuuden ja makumieltymysten kehittymiseksi on myös hyvä tarjota monipuolisesti kaikenlaisia ruokia. On kiva, että lapsi oppii jo pienestä pitäen erilaisiin makuihin, suutuntumiin ja ruoan koostumuksiin. Näin isompanakin on helpompi suhtautua avoimesti erilaisiin ruokiin ja saada makuelämyksiä ruoan parissa.
Mitä teen, kun pelkään allergista reaktiota?
Aluksi pähkinää kannattaa antaa pieni määrä kerrallaan, jotta mahdollinen allerginen reaktio tulisi lievänä. Ensimmäinen annos voi olla ihan teelusikan kärjellinen pähkinäjauhetta tai -tahnaa. Määrää voi kasvattaa vähitellen, vaikka muutaman päivän välein.
Nykyisten tutkimusten mukaan pähkinöitä ei ole tarpeen välttää, vaikka jollain perheen jäsenellä olisikin allergioita. Varhaisella altistamisella ruoka-aineille, myös pähkinälle, on todettu olevan allergioita ehkäisevä vaikutus.
Miten toimia jos lapsi saa allergisen reaktion?
Tavallisimmat allergiset reaktiot ovat atooppinen ihottuma, nokkosihottuma ja paikallinen turvotusreaktio esimerkiksi poskissa, huulissa tai suun ympärillä. Suolioireet ruoka-allergian oireena ovat harvinaisempia ja vakavat henkeä uhkaavat allergiset reaktiot hyvin harvinaisia.
Lievissä oireissa (kuten paikallinen ihon punoitus tai lievä turvotus), voidaan tilannetta seurata kotona ja tarvittaessa kysytään neuvoa terveydenhuollosta, esimerkiksi neuvolasta tai terveysneuvonnan puhelinnumerosta. Tällaisissa lievissä oireissa kyseistä ruoka-ainetta voi myös tarjota uudelleen muutamien päivien-viikkojen päästä pieninä määrinä, eikä ruoka-ainetta ole tarvetta välttää kokonaan, jotta elimistön sietokyky ruokaa kohtaan kehittyisi.
Vakavissa allergisissa reaktioissa tulee kääntyä nopeasti terveydenhuollon puoleen. Tarvittaessa voi soittaa terveysneuvonnan puhelinnumeroon tai hakeutua välittömästi päivystykseen.
Vain diagnosoidusti vaikeita oireita aiheuttavia ruokia vältetään määräaikaisesti lapsen ruokavaliossa. Diagnosointi tulee tehdä terveydenhuollossa. Lieviä oireita aiheuttavia ruokia, tai ruokia, joista oire ilmaantuu suuremmilla käyttömäärillä, käytetään oireiden sallimissa rajoissa. Lapsen ruokavalion monipuolisuuden ja makutottumusten kehittymisen kannalta on tärkeää, että mitään ruoka-aineita ei vältettäisi turhaan.
Lähteet ja lisätietoa:
Ohjeet toimimiseen lapsen vaikeassa allergisessa reaktiossa:
Pähkinät ja siemenet imeväisikäisen ruokavaliossa, Ruokaviraston ohjeet
Ruokasuositukset lapsiperheelle (pähkinöistä sivulla 27)
